Kaikki, mitä kauppiaan tulee tietää luottojen korko- ja kulukaton sääntelystä

Syyskuu tuo mukanaan paljon uudistuksia maksamiseen: 1.9.2019 astuu voimaan kuluttajansuojalain uudistus ja 14.9.2019 Euroopan laajuinen maksupalveludirektiivi PSD2. Mitä uudistukset tarkoittavat kauppiaan kannalta ja mitä kauppiaan tulee tietää luottojen korko- ja kulukaton sääntelystä? Tästä kirjoituksesta löydät vastaukset.

Kuluttajansuojalain uudistus tiukentaa korko- ja kulukattoja

Kuluttajansuojalaki tuo muutoksia korko- ja kulukattoa koskevaan sääntelyyn 1.9.2019 alkaen. Uuden sääntelyn muutoksilla on tarkoitus kohtuullistaa ja selkeyttää kuluttajaluottojen hinnoittelua. Samalla muutoksilla pyritään tukemaan vastuullisten luottomarkkinoiden toimintaa ja auttamaan kuluttajia ymmärtämään luottojen kokonaishintaa. Muutosten vuoksi korkokatto laajenee ja tiukentuu.

Sääntelyn tuomat uudistukset ovat isossa kuvassa positiivisia. Nykyinen korkolaki säädettiin vuonna 2013, jolloin asetettiin 50 prosentin maksimivuosikorko kaikille alle 2000 euron lainoille. Koska vuoden 2013 korkolaki säädettiin vain alle 2000 euron luotoille, osa toimijoista alkoi avata asiakkailleen yli 2000 euron luottotilejä, joita korkokattolaki ei säädellyt. Tämän vuoksi joissakin luotoissa on voinut olla korkeita korkoja, ja luottojen korkokäytännöt ovat olleet kirjavia.

Uusi korkokatto on selvästi edeltäjäänsä tiukempi, ja se laskee korkokaton 20 prosenttiin. Lakia myös selkeytetään niin, että niin sanotun todellisen vuosikoron sijaan luottohinnan mittarina käytetään jatkossa varsinaista nimelliskorkoa. Muiden kulujen perimistä rajoitetaan 150 euron katolla. Muutokset selkeyttävät luoton kustannusten hahmottamista, koska kuluttajansuojalain mukaisen todellisen vuosikoron laskeminen on yleisesti ollut vaikeaa.

Kuluttajasuojalain 7 luku 17 a §:

  • 20 % on nimelliskoron maksimi.
  • Kulujen määrä ei saa ylittää päivää kohden 0.01 % luottosopimuksen mukaisesta luoton määrästä tai luottorajasta luottosopimuksen voimassaoloajalta.
  • Maksimissaan kulut voivat olla 150 euroa vuodessa.
  • Sääntelyn rikkominen johtaa siihen, että kuluttajan ei tarvitse maksaa luoton korkoja tai muita kustannuksia.
  • Sääntelyä sovelletaan kaikkiin kuluttajien vakuudettomiin luottoihin ja vakuudellisiin kulutusluottoihin.

Kuluttajasuojalain 7 luku 17 b §:

  • Maksuajan pidentämisestä (vähintään 14 päivällä) saa periä maksimissaan 5 euron kulun ja vuodessa maksimissaan 20 euroa. Koskee myös maksuohjelman muutosta.
  • Sääntelyä sovelletaan kaikkiin kuluttajien vakuudettomiin luottoihin ja vakuudellisiin kulutusluottoihin, joissa vakuutena on muu kuin asuntovakuus.

Miten kuluttajansuojalain uudistukset vaikuttavat kauppiaisiin ja kuluttajiin?

Lasku- ja osamaksutavat tuovat myös uudistusten jälkeen joustavuutta ja helppoutta ostosten tekemiseen. Kauppiaan tulee päivittää omaan kauppaansa käyttämiensä lasku- ja osamaksutapojen tuoteselosteet. Tuoteselosteet löydät koostetusti Maksuehdot-sivultamme tai vaihtoehtoisesti voit kysyä niitä suoraan maksutavan tarjoajalta.

Kuluttajien kannalta keskeisin seikka on, että lasku- ja osamaksutapojen hinnat laskevat.

Vaikuttaako PSD2 lasku- ja osamaksumaksamiseen?

Syyskuussa maksamista uudistaa myös maksamisen käytäntöjä Euroopan alueella yhtenäistävä PSD2. PSD2:n tarkoituksena on lisätä maksamisen turvallisuutta, ja siksi se edellyttää esimerkiksi vahvan tunnistamisen käyttöä. Voit lukea koosteen PSD2:n vaatimuksista ja maksutapakohtaisista vaikutuksista täältä.

PSD2:n vaatimukset koskevat sähköisiä etämaksuja. Siksi sen vaikutukset eivät suoranaisesti ulotu lasku- ja osamaksutapoihin, koska ne eivät ole säädöksen tarkoittamia sähköisiä etämaksuja. Näissäkin maksutavoissa luotonhakija kuitenkin halutaan pääsääntöisesti tunnistaa, syntyyhän siinä velkasuhde asiakkaan ja palveluntarjoajan välille.